Madagascar

Heräsimme hyvin nukutun yön jälkeen Peachtree Cityn Hampton Innissä, ja söimme amerikkalaisittain hyvän aamiaisen. Karuimmillaan amerikkalainen aamiainen käsittää kahvin ja kuorrutettuja munkkeja, mutta yritämme aina valita hotellin, jossa tarjoillaan Hot tai Full Breakfast.

Aamiaisella syntyy paljon roskaa, jota jenkit kyllä ansiokkaasti kierrättävät energiaksi.

Ensimmäisen lomapäivän ohjelmassa vierailimme Pine Mountainin villieläinpuistossa. Puisto sijaitsee keskellä maaseutua ja on puitteiltaan melko askeettinen. Alueelta löytyy kuitenkin kaikki tarpeellinen, palvelu pelaa ja eläimet ovat hurrrr-maavia. Oli jännää ja hauskaa ajella omalla vuokra-autolla ympärillä pöljäilevien sarvellisten ja kaviollisten seassa.

Pääsymaksu puistoon on 15 €/hlö, ja pääsymaksu sisältää Walk-about -puiston (eläimet häkissä) sekä Drive-through -kierroksen (liikkuminen autolla, eläimet vapaana). Reilulla kympillä olisi saanut lainaan puiston resun vuokra-auton, mutta läksimme mukavasti omalla vuokra-autollamme villin luonnon sekaan. Omalla, tällä hetkellä lentoparkissa hytisevällä rakkaalla palvelijalla ei olisi tosiaan tullut lähdettyä! Safarille kaupattiin eläintenruokaa, ja suurin osa safarille lähtijöistä ruokaa ostikin, mutta me arkuudessamme päädyimme katselemaan elukat ikkunan takaa. Jälkikäteen, eläinten naminhimon ja syljenerityksen todettuamme saatoimme olla tyytyväisiä ratkaisuun.

Ennen safarille lähtöä kiersimme pihapiirin häkkieläimet. Eläintuntemukseni on sanalla sanoen surkea, mutta yritän selvitä tästä bloggauksesta kiertoilmaisuin ;)

Lisko ei häiriintynyt paparazzista vaan alkoi vetämään viinirypäleitä naamariinsa.

Kenguru otti kontaktia riikinkukkoon.

Suunnittelin servaalista Gromit-kollille pikkuveljeä, ja tämä kaveri innostui ajatuksesta siinä määrin, että käänsi minulle hanurinsa ja yritti merkata minut.
Servaaleista jalostetaan Savannah-rotukissoja risteyttämällä servaali kotikissan kanssa.

Tällekin apinalle tuli "asiaa" kun näki meikäläiset.

Joka päivä pitää oppia jotakin uutta. Tänään opin, että leijona ja tiikeri voivat perustaa perheen. Mikäli pennun iskä on leijona, on hänen eläinlajinsa Liger, mutta jos iskä onkin tiikeri, on pienokainen lajia Tigon.

Liger ottaa rennosti.

Äitykkä ja sen sisko löytyvät naapurihäkistä.

Olin hiukan huolissani ennen kierrosta, että näkisimmekö yhtään villieläimiä reitin varrella. Noh, huoli oli täysin turha!

Jo portilla meitä oli vastassa kiinnostunut ja herkunhimoinen porukka.

Puiston vuokra-autot on spreijattu hauskasti.

Eläimet tulevat meitä vastaan kuin lapset jäätelöautolle.

Kiinnostus herää..

..ja sivuikkuna kastuu kuolasta.

Pikkusarvekkaat ovat uteliaita, mutta vieraskoreita kavereita.

Aasit sen sijaan tulevat röyhkeästi iholle ja huurruttavat ikkunat.

OBJECTS IN MIRROR ARE CLOSER THAN THEY APPEAR, VOL. 1

Kameli irvistelee. Camel Boo.

Eläimet jaksavat naurattaa. Yksi vetoaa ihmiseen hymyllä, toinen tuimalla ilmeellä ja kolmas vetisillä silmillä.

Hymy, jonka lähetät maailmaan, palaa luoksesi :)

Nyt sitä viinaa!

Hei isäntä, heitä pari sipsiä.

Villissä luonnossa on ilahduttava määrä eri lajeja sekä myös eläinlapsia.

Pikku-bambilla on vielä tekemistä syömistekniikan kanssa.

Iskä-bambi lähestyi päättäväisesti ja tukeutui tuijotustekniikkaan.

Babe-possun maha viistää punaista rantahiekkaa.

Amerikkalaiset ovat vieneet varoittelun ihan omalle tasolle, ja sille tulee täällä usein naureskeltua. Safaripuiston ohjeissa neuvottiin mm. ettei puistossa saa grillata eikä auton ikkunaa sulkea, jos eläimen pää on auton sisäpuolella.

Eikä sormia saa työntää eläinten suuhun.
Kiitti vinkistä, mutta ei ehkä olisi tullut mieleenkään.

Raino (eng. Rhino) on värjäytynyt maaperän  punaiseksi.

Jos katse voisi tappaa, niin en olisi ehkä nyt tässä sängyllä bloggaamassa.

Meitä on odotettu.

Sarvet vaan kolisivat peileihin "lehmän" lähennellessä.

OBJECTS IN MIRROR ARE CLOSER THAN THEY APPEAR, VOL. 2

Safarissa oli parasta se, että eläimiä tosiaan pääsi näkemään ja läheltä. Koskemaankin olisi päässyt, mutta emme halunneet sylkitulvaa auton sisälle. Eläimet olivat todella kiinnostuneita autostamme, hinkkasivat itseään peileihin ja ottivat katsekontaktia. Surullista tässä on se, etteivät he tee sitä meidän ihmisten vaan namupalojen vuoksi.

 

 

Vuokra-autolle ei aiheutunut safarilla pysyviä vahinkoja, vaikka eräs aasi jo hampailikin kuskin puoleista etupeiliä. Auton sivupellit sen sijaan olivat vahvasti punertavissa lähmäjäljissä ja ikkunat kuolassa, mutta vessapaperi ja lämmin georgialainen rankkasade korjasivat kyllä tilanteen.

Valkoinen maalipinta on otollinen eläinten hellyydenosoituksille.

Meidän vuokra-auto etualalla ja puiston hauskat vuokra-autot taaempana

Pine Mountain Wild Animal Park on todellakin hieno paikka. Tiettyjen eläinten osalta suren heidän kohtaloaan aitauksessa, mutta osaan myös nauttia paikasta niiden eläinten osalta, jotka osaavat hyödyntää turistien hellämielisyyttä.

Saavuimme iltapäivällä Alabamaan, ja osavaltioiden rajalla kävimme tuttuun tapaamme vierailijakeskuksessa. Mukaan tarttui esitteitä, hotellien alennuskuponkeja sekä karttoja.

Welcome to Alabama! Vierailukeskuksista löytyy aina hyvät vessat ja ilmaiset kartat.

Iltapäivällä alkoi sataa urakalla. Kävimme syömässä moottoritien varrella Cracket Barrelissä, jossa asiakaskunta on hieman tummaa, kotiruoka mahtavaa ja hintataso sopivaa. Frittikanalounas ranskalaisilla ja bataatilla, mehevä possunpaisti maissilla, coleslaw:lla ja ranskiksilla sekä juomat ilmaisine täyttöineen maksoivat tippeineen 20€. Sunnuntai on tärkeä kirkkopäivä, ja tästä syystä monet olivat ykkösissä liikenteessä.

Möhkö huuhtoutuu sateessa.

Jätin tarkoituksella seuraavan kuvan päivän viimeiseksi. Se kertoo kaiken eläinten herkunhimosta.

Namiaaaaaa-aaaaa!